Voi *****!

Olen lipsunut, ahminut, masentunut, ahminut ja ahminut. Tällä viikolla on myös väsyttänyt niin paljon, että meinaan nukahdella joka paikkaan. En pysty edes sanoin kuvailemaan kuinka paha olla mulla tällä hetkellä on. Ihan kaikesta. 

Jos suoraan sanoisin, sanoisin että vituttaa. Tein paljon töitä terveellisempien elämäntapojen eteen, ja tässä on tulos. +4kg parissa viikossa ja liikuntakertoja 0, ainakin sata karkkipussia, suklaapatukkaa, jäätelöä, kaikkea niin turhaa. Tupakkaa en sentään ole polttanut, thank god. Vaikka mieleni on sitä tehnyt niin paljon! Siihen on vaan tottunut että äärimmäiseen ketutukseen on pakko saada tupakkaa. Vaikka onkohan se koskaan edes auttanut mitenkään? 

Jotenkin tuntuu että nyt on vähän kaikki vinksallaan.. Työmotivaatiota ei ole ollenkaan, oon joutunut ottamaan pari päivää saikkuakin, kun en vaan saa itseeni liikkeelle.. Mä vaan istun kotona sisällä ja syön. Vittuunnun siitä kun syön, joten syön vähän lisää.. Miten kukaan voi oikeasti olla näin surkea??

Oloa ei yhtään helpota sekään, että psykologi on joutunut kaks viimesintä kertaa perumaan istunnon, henk.koht. syiden takia... En oo päässyt juttelemaan melkein kuukauteen sen kanssa. Päähän tässä jo hajoaa! Kun en osaa jutella oikein kenellekään, eikä mulla edes olis oikein ketään kelle jutella. Tajusin ettei mulla edes ole pahemmin kavereita, saatika sitten ystäviä. Oon aika tehokkaasti osannut karkoittaa kaikki pois elämästäni.  Musta vähän tuntuu että oon pettynyt elämääni... kai sitä niin voi sanoa. Itseeni ehkä eniten. Oon antanut liikaa periksi ja mennyt sieltä mistä aita on matalin, en oo sietänyt paineita enkä kritiikkiä. Aina jättänyt kaiken kesken. Surkeeta indeed.

Paitsi lapsi, hän on ihana ja joka antaa voimia elää ja tavoitella parempaa. Hänen kanssaan olen suurimmaksi osaksi onnistunut ja jaksanut. Toki hänen "Ongelmat" väsyttää ja huolettaa, mutta suurimmaksi osaksi, meillä menee ihan hienosti. Älkää nyt siis luulko että olen pelkkä masentunut paska, joka ei jaksa huolehtia lapsestaan. Juttu ei oo niin. Lapsen seurassa ja läsnäollessa jaksan.

Helkkarin sekavaa ja outoa tekstiä. Oli vaan pakko saada laitettua nää sanoiksi.

Maanantaina olo on ollut hyvä. Olen piiiitkästä aikaa saanut vapaapäivän, siis olin ihan yksin 7h joka oli hienoa. Menin kaupungille kahville ja vain hengailemaan. Katselin kaupoissa ihania vaatteita, joita meinaan ostaa sitten kun paino on vähän tippunut. Päätin etten osta mitään vaatetta, ennenkun mahdun kokoa pienempiin, eli 44-46 kokoon. Housujen koko on tällä hetkellä 48 ja paidan koko 46 tai 48, eli isojen tyttöjen osastolla XL. En siis mahdu edes tavallisten vaatteiden XL kokoon... Masentavaa.

No onneks nyt on tosi hieno fiilis tästä uudesta elämäntyylistä.. loistavaa kun vihdoin olen innostunut tosissaan liikunnasta. Tänäänkin kävelin kaupungista kotiin kun oli niin hieno ilma. Matkaa on semmonen 4km. Huomenna pitäis mennä kokeilemaan jumppaa, eilen en sitten päässytkään. Hävettää vaan vähäsen kun en oo jumpassa käynyt sitten vuoden 1998 enkä tiedä YHTÄÄN mitä romppeita ihmiset siellä käyttää.. tarviinko mä jotain kenkiä vai mikä meininki siellä on. Mä meen siis vähän kulahtaneissa collegehousuissa ja jossain väljässä t-paidassa  Ajattelin mä ottaa jotkut lenkkarit sinne.. laitan sit jalkaan jos muillakin on :) JOS mä nyt innostun tosta jumppaamisesta, niin ostan kyllä jotkut liikuntavaatteet sinne, kunnon housut ja paidan + ehkä ne uudet kengät. Onneks on yhdet hyvät urheilurintsikat jotka mahtuu.

Jeeps, toivottavasti pääsen nyt huomenna sinne.. harmittais aika paljon jos sekin menis mönkään, niinkun eilinen jumppaan pääsy.

Tupakkaa ei oo pahemmin tehnyt tänään mieli. Välillä kaupungilla kävellessä tuli tupakkainen tuulahdus jostain, mut se haisi jo melkein pahalta!

Heräsin jo seitsemältä ihan virkeänä, muksu vielä kuorsasi omassa huoneessaan :) Hyppäsin siis vessareissun jälkeen vaa'alle, ja kappas! Paino oli tippunut 300g neljässä päivässä, joka on mun mielestäni oikein hyvä saavutus. Isompi saavutus oli se, että VIIKOSSA oli lähtenyt vyötäröstä 4cm, lantiosta 4cm ja rinnanympärystä kaventunut 2cm!! Uskomatonta, mutta noin se läski sulaa, liikunnalla :D Ehkä näin aluksi on lähtenyt turvotusta ja semmoista, mutta kyllä tuli hyvä mieli ja kannustaa taas rutkasti eteenpäin. VAU!

Tänään meinaan mennä kokeilemaan semmosta naisten jumppaa, jos vaan millään saan pojalle vahtia. Yritän sopia siskon ja äidin kanssa jotkut "vakkari-illat" jolloin ne katsois poikaa pari tuntia viikossa.. Pääsisin toisena päivänä jumppaan ja toisena lenkille. Toi jumppapaikka on sillai kivasti parin kilometrin päässä, että siinäkin tulis 4km kävelyä kun kävelis sinne ja takaisin.. En nyt uskalla vielä sanoa ääneen, mutta musta tuntuu että ensimmäistä kertaa elämässä, muhun on iskenyt liikuntakärpänen! Siis SE mistä monet puhuu ja jonka olemassaoloa olen aina syvästi epäillyt.. eihän kukaan voi jäädä koukkuun liikkumiseen :D Mutta näin on ilmeisesti käynyt minulle. Olen tajunnut kuinka ihana olo siitä tulee! Tottakai varmasti tulee aikoja jolloin kyllästyttää, eikä millään huvittais lähteä.. mutta ehkä silloin kannattaa vaan relata tai kokeilla jotain ihan uutta lajia.  Minä meinaan nyt aloitella tuolla lenkkeilyllä, stepperillä ja kerran viikossa jumpalla.

Hei, ihanaa sunnuntaipäivää!

 

Ai että! Sain tänään pojalle hoitajan tunniksi ja painuin ihanaan säähän lenkille! Tuli niin hyvä olo siitä. Harmitti vain, ettei poikarassu pääse ulkoilemaan kun kipeänä on.. Olis ollut loistava sää pulkkailulle tai luistelulle. No, toivottavasti ensi viikonloppuna on yhtä ihanat ilmat. Nyt meinaan vielä tehdä sen 20 minuutin stepperitreenin ja sit painun suihkuun ja löhöilemään hyvän leffan pariin. :)

Aamulla punnitus + mittaus. EN malta odottaa :D

Näköjään makuaisti alkaa paranemaan. Entinen lempijugurtti on tänään ihan ällömakeaa ja eilisessä ruuassa maistui suola, vaikka laitoin saman verran kun aina ennenkin. Paprikat maistui ihan taivaallisen hyvälle leivän päällä :) Mukavaa kun tulee näitä ihan konkreettisiakin muutoksia. Hajuaistissa en ole huomannut mitään eroa vielä, pieni nuha ehkä vähän vaikuttaa asiaan. Yhden epämukavan asian olen kyllä huomannut, limaa irtoaa ihan kauheasti nyt. Yök. Toivottavasti tämä osio menee nopeasti ohi!

Nooh, olen vähän laskeskellut että säästän nyt semmosen 50€ kuussa. Laskin vielä halvimman askin mukaan, eli todennäköisesti säästö on vielä isompi, no kumminkin... Olen siis antanut itselleni luvan ostaa itselleni tai kotiin jotain kivaa semmoisella summalla kuussa. Ensi kuussa, eli huhtikuussa aion ostaa itselleni kevättakin tai kävelykengät. Kummalle nyt on ilmojen puolesta enemmän tarvetta. Toisaalta.. tarvitsisin uuden lenkkeilytakinkin. Vanhassa takissa on vetoketju rikki, sitä ei saa kiinni. Saan takista pelkät napit kiinni. Ei kiva. Jalkineet on onneksi hyvät, kunnon kävelylenkkarit.

Lenkkeilystä puheenollen. Olen ottanut nyt tavoitteeksi päästä kerran viikossa kunnon lenkille. Siksi noin harvoin, että tilanteeni tosiaan on se, että olen yksinhuoltaja jolla on tosi vähän lapsenvahtiapua.. Omat vanhempani ovat tosi kiireisiä, eikä tässä meidän lähellä asu oikein ketään tuttua joka voisi auttaa.. Kerran viikossa yritän saada järjestettyä itselleni tunnin, pari aikaa olla ihan yksin lenkillä. Muuten liikun paljon hyötyliikuntaa.. 20-30 minuuttia tulee arkena päivittäin työmatkakävelyä, sekä omistan tuollaisen kätsyn stepperin, jolla teen viisi kertaa viikossa  20min treenin. Kuntoni on siis aivan pohjalukemissa, joten näillä aloitetaan.  Hauska nähdä kuinka kunto tässä ajan mittaa paranee. Nyt tulee ihan armoton hiki ja hengästys 20min stepperitreenistä, suht. kevyellä vastuksella siis. Hengästyn ihan hulluna jos juoksen 50m matkan ylämäkeen bussipysäkille jne. Noi ihan arkiset asiat on niitä missä on tosi kiva nähdä muutoksia parempaan, tietysti ulkonäön ja vaatteiden lisäksi. Olis kiva joskus juosta kiireessä bussiin, ilman että meinaa kuolla hapenpuutteeseen ja tarvii pyyhkiä hikeä koko loppumatkan. Mun salainen haave on se, että pystyisin joskus harrastamaan juoksua. Musta se on jotenkin kauheen hieno harrastus. Laihduttuani haluan myös harrastaa jotain tanssia, vaikkapa jotain kuumia lattaritansseja :D heh.