Voi *****!

Olen lipsunut, ahminut, masentunut, ahminut ja ahminut. Tällä viikolla on myös väsyttänyt niin paljon, että meinaan nukahdella joka paikkaan. En pysty edes sanoin kuvailemaan kuinka paha olla mulla tällä hetkellä on. Ihan kaikesta. 

Jos suoraan sanoisin, sanoisin että vituttaa. Tein paljon töitä terveellisempien elämäntapojen eteen, ja tässä on tulos. +4kg parissa viikossa ja liikuntakertoja 0, ainakin sata karkkipussia, suklaapatukkaa, jäätelöä, kaikkea niin turhaa. Tupakkaa en sentään ole polttanut, thank god. Vaikka mieleni on sitä tehnyt niin paljon! Siihen on vaan tottunut että äärimmäiseen ketutukseen on pakko saada tupakkaa. Vaikka onkohan se koskaan edes auttanut mitenkään? 

Jotenkin tuntuu että nyt on vähän kaikki vinksallaan.. Työmotivaatiota ei ole ollenkaan, oon joutunut ottamaan pari päivää saikkuakin, kun en vaan saa itseeni liikkeelle.. Mä vaan istun kotona sisällä ja syön. Vittuunnun siitä kun syön, joten syön vähän lisää.. Miten kukaan voi oikeasti olla näin surkea??

Oloa ei yhtään helpota sekään, että psykologi on joutunut kaks viimesintä kertaa perumaan istunnon, henk.koht. syiden takia... En oo päässyt juttelemaan melkein kuukauteen sen kanssa. Päähän tässä jo hajoaa! Kun en osaa jutella oikein kenellekään, eikä mulla edes olis oikein ketään kelle jutella. Tajusin ettei mulla edes ole pahemmin kavereita, saatika sitten ystäviä. Oon aika tehokkaasti osannut karkoittaa kaikki pois elämästäni.  Musta vähän tuntuu että oon pettynyt elämääni... kai sitä niin voi sanoa. Itseeni ehkä eniten. Oon antanut liikaa periksi ja mennyt sieltä mistä aita on matalin, en oo sietänyt paineita enkä kritiikkiä. Aina jättänyt kaiken kesken. Surkeeta indeed.

Paitsi lapsi, hän on ihana ja joka antaa voimia elää ja tavoitella parempaa. Hänen kanssaan olen suurimmaksi osaksi onnistunut ja jaksanut. Toki hänen "Ongelmat" väsyttää ja huolettaa, mutta suurimmaksi osaksi, meillä menee ihan hienosti. Älkää nyt siis luulko että olen pelkkä masentunut paska, joka ei jaksa huolehtia lapsestaan. Juttu ei oo niin. Lapsen seurassa ja läsnäollessa jaksan.

Helkkarin sekavaa ja outoa tekstiä. Oli vaan pakko saada laitettua nää sanoiksi.